lauantai 2. tammikuuta 2016

Levottomien unien yö

Käryää palava karma,
Intian ruumis rovio palaa taas.
Minä uin unen virrassa
Ganges joessa seassa ruumiiden.
Sen veden löyhkä tuoksuu
ihollani vieläkin jälkeen unen sen.

Mies niin puolivillainen käy
tietä kannibalismiin, hän
pääsi makuun ihmisen, kun
Saatana haastoi hänet IQ-twistiin.
Mikä unta, totta lie, ja polkkaa
unessani tanssii meedio paranormaalisti.
Minua kammottaa tietty
miehen huulien lipomisen taito.
Se mieleen tuo halun syödä ihminen,
se mielihalu ei voi koskaan
mielestäni olla aito.

Unen alttarilla on niin helppo
vaihtaa tarinaa, ja käsin haparoiden
joku toinen uni yöpaidan
helmasta otteen varastaa.
Se uni kertoo rakkaudesta,
mies mielenkiintoinen,
vie minut omaan maailmansa.
En ole siinä unessa alakuloinen,
kun Amor tuhlaa rakkauttansa.

Vie viimeinkin aamuun tämä
kummallisten unien lautta.
Sisälläni herää se kirjoittava henkilö,
ja kautta kummallisten ajatusten,
ne vievät vaivihkaa kannibalismiin
minä huoneestani listin kärpäsen.
Mietin kuinka moraali sääntöihin
ihminen opetettiin, ja nainen
miehen vallan alle alistettiin.

© tanninen satu

Lakeus


Taivaanrantahan näkyvä tasaanen 

maa ja taivas
se on mun sialunmaisemaa
niinku seki
ettei meirän ihimisten luanto oo 
torellakaan tasaanen
Moon kuitenkii eläny hämehes
melekeen koko elämäni
ja täällä ne kummasteloo
mun kuahuntaa
ja sitä enerkiaa
mikä mullon ihan jo keeneis
Ja vaikka mua välillä risoo
niin peevelisti
niitten jähmeys
niin pakko tunnustaa
että ihailen niiren rauhallisuutta
johon itte pystyn vaan suurin ponnistuksin
Karjalaisiaki on matkan varrelle osunu
ne on ihanaa kansaa
niiren hymyä ja riplomatiaa
voi vain imehrellä
tälläänen ykstotinen pohojalaanen
lakeurelta
taivaanrannan alta .

© Anna-Brita Penttilä

torstai 31. lokakuuta 2013

Heli Luokkala-Nevalaisen kirjoittama runo

Revit vaatteeni riekaleiksi,
käyt kimppuuni kuin tatamilla,
kiepsautat toisin päin.

Odotan -

ei mitään -

odotan, pyöritän peppua, hihkun muka kiimaa -

ei mitään -

Käännyn -
ja se puhuu firmansa edustuskännykässä
optioista ja talouskäyrän herkästä nousu-, ja laskusuhdanteesta.

Niinpä,
herkkä nousu-, ja laskusuhdanne - suhteemme.

What a slutty show!
 

@ Heli Luokkala-Nevalainen

torstai 12. syyskuuta 2013

Ohituskaista

Sanoissa,
Runoissa
Sinä lupaat 
tulla
ottaa
Helliä,
lohduttaa
silittää
halata ja Rakastella

Mutta 
miten Helvetissä
minä jään 
aina oikeassa
Elämässä
tienposken laitamille
valkoisen reunaviivan
Rajalle,
kun sinä paahdat
täysillä
Ohituskaistalla
etkä edes
ehdi
Vilkaista

Aa©Cee
Arja Cavanderin kirjoittama

Valokuva @ tanninen satu

sunnuntai 4. elokuuta 2013

SINUN KAUNEUTTAS YLISTI YLVÄÄT



Sinä sokaistuit helmistä noista,
sinä onnea helyistä hait,
sinä et ilman korujas loista,
rakkauden sijaan rihkamaa sait.

Roju korvasi aidommat aikeet,
sinut lahjottiin rakastamaan,
kaikki pohdinnat hylkäsit vaikeet,
olit hulluna kimaltavaan.

Sinun kauneuttas ylisti ylväät,
ja se sekoitti pikkuisen pääs,
nyt kun nuo yhteisön tukipylväät
sinut hylkäsi, jäät elämääs
yksinään
nyyhkimään.

Sinä valheet nuo todeksi luulit,
sinä imarteluun hullaannuit,
mitä halusit, sen vain sä kuulit,
sulavastihan gaaloissas uit.

Uudet kumppanis framille nostit,
niitä näyttelit kuin korujas,
tyhjään sieluusi täytettä ostit,
uskoi maailma sun lorujas.

Sinun kauneuttas ylisti ylväät,
ja se sekoitti pikkuisen pääs,
nyt kun nuo yhteisön tukipylväät
sinut hylkäsi, jäät elämääs
yksinään
nyyhkimään.

Sitten aika, se sinutkin petti,
nyt jo harvemmin ulos sä meet,
piirteistäs seinään jää silhuetti,
valoo vasten kun askarees teet.

Kukaan luonas ei käy, eikä soita,
päivät lipuvat pois verkalleen,
kuulu ei enää ihailijoita,
kellos raksuttaa vain hiljalleen.

Sinun kauneuttas ylisti ylväät,
ja se sekoitti pikkuisen pääs,
nyt kun nuo yhteisön tukipylväät
sinut hylkäsi, jäät elämääs
yksinään
nyyhkimään.

@ Timo Turpeinen

Rakkauden vaikeus



soitat yöllä, minä vastaan.
Soitat aamulla, minä vastaan.
Soitat päivällä, minä vastaan. 
Vastaan koska rakastan sinua.

Jos pyytäisit luoksesi, en miettisi vaan tulisin.
Jos pyytäisit rauhaan jättämään, senkin tekisin.
Jos pyytäisit olkapäätä niin kuuntelisin huoliasi.
tekisin mitä tahansa takiasi koska rakastan...

Pelko valtaa sinut. 
Tiedän että rakastat, mutta myös pelkäät.
Pelkäät tunteitasi.
 

@ Joccu Pölönen

lauantai 3. elokuuta 2013

VAIN SINUA II



Olen kohdannut sinut kerran,
katsonut silmiisi ja hionnut katseestasi,
punastunut kuin nuoruudessa.

Luonnollista kyllä, 
järkevyydessäsi tarjosit kahvin ja option toiseen,
halaus kuului alkuun ja loppuun,
äänemme siihen väliin.

Lähtiessäsi en vain rohjennut ja sinä et ehkä halunnut,

miten tunsin jo kynsiesi viillot ihollani.

© Topi Aaltonen