ja ilmavaa.
Sateenkaaren värit unenpilviverhot
sävyttää.
Unessansa mies niin tumma,
outo sekä aivan kumma.
Tatuoiduin käsivarsin miekkaa
alasimeen lyödä saa.
Seppää takoo, rauta kuuma,
kipinöi, se unen huuma
miehen käsi,
naisen uuma ;unen tasapainon
sekoittaa.
Ruusuja nyt sataa taivaalta,
maailmassa kaikki valta
tulee seireenien jumalalta.
Juulia nyt nukkuu unta levotonta,
prinssiä niin kovin monta,
kohtalo Romeon vain pelottaa.
Afroditen pojan miekka,
miestä monta julmasti vain telottaa.
Ei se satu lukee hihassaan,
silmät polttavat kipinöivät vihassaan.
Satujen nyt saaren kuningatar paaden,
pystytän nyt unen mutkaan,
ajan sitten enkeleiden pumpulitutkaan.
@ tanninen satu
