Käryää palava karma,
Intian ruumis rovio palaa taas.
Minä uin unen virrassa
Ganges joessa seassa ruumiiden.
Sen veden löyhkä tuoksuu
ihollani vieläkin jälkeen unen sen.
Mies niin puolivillainen käy
tietä kannibalismiin, hän
pääsi makuun ihmisen, kun
Saatana haastoi hänet IQ-twistiin.
Mikä unta, totta lie, ja polkkaa
unessani tanssii meedio paranormaalisti.
Minua kammottaa tietty
miehen huulien lipomisen taito.
Se mieleen tuo halun syödä ihminen,
se mielihalu ei voi koskaan
mielestäni olla aito.
Unen alttarilla on niin helppo
vaihtaa tarinaa, ja käsin haparoiden
joku toinen uni yöpaidan
helmasta otteen varastaa.
Se uni kertoo rakkaudesta,
mies mielenkiintoinen,
vie minut omaan maailmansa.
En ole siinä unessa alakuloinen,
kun Amor tuhlaa rakkauttansa.
Vie viimeinkin aamuun tämä
kummallisten unien lautta.
Sisälläni herää se kirjoittava henkilö,
ja kautta kummallisten ajatusten,
ne vievät vaivihkaa kannibalismiin
minä huoneestani listin kärpäsen.
Mietin kuinka moraali sääntöihin
ihminen opetettiin, ja nainen
miehen vallan alle alistettiin.
© tanninen satu
